Turvallisinta ja varmasti laillista on käyttää verkkomarkkinoinnissaan, somessa ja muualla ihan itse otettuja kuvia. Jos se ei ole mahdollista, täytyy tietää millaisia oikeuksia kuvan käyttöön liittyy, toisin sanoen saako sitä oikeasti käyttää omassa blogissaan, mainoksessaan, esitteessään ja muualla.
Suomalaiset kuvapankit laittavat yleensä erittäin hyvin nämä esille sivuillaan, mutta suurin osa meistä hankkii kuvansa kansainvälisistä palveluista. Tässä siis sulle koostetta erilaisista oikeuksista, jotta tiedät mitä olet hankkimassa.
Lue myös: Vinkkejä kuvapankkikuvien valintaan sekä asiaa Instagram-kuvien uudelleenjulkaisusta (”repost”)
Creative Commons
Creativecommons.fi kirjoittaa näin:
”Kun löydät jotain CC-lisensoitua, jota haluat jatkokäyttää, tarkista ensin, että teoksessa oleva CC-lisenssi sopii käyttötarkoitukseesi. Lisenssin ehdot voivat rajoittaa vaikkapa kaupallista käyttöä tai muokkausoikeuksia.”
…ja on piirtänyt tänne kätevän kaavion joka vastaa kysymykseen mistä näissä on kyse.
Myös tämä Johanna Janhosen SlideShare valottaa asiaa varsin hyvin:
Sivustot kuten Pixabay kuratoivat ja välittävät ilmaiseksi käytettäviä kuvia Creative Commons CC0-lisenssin alla.
Royalty Free ja ne muut
Eri sivustot kuvaavat lisenssejään hiukan erilaisin termein, joten tarkista aina mitä ostat.
Toki esimerkiksi näitä Shutterstockin käyttöehtoja ei ole kukaan suomenkielen taitoinen ihminen viitsinyt lukaista läpi ennen julkaisua, joten toisinaan voi olla hankala ymmärtää mihin sitoutuu eikä se johdu sinusta.
Tarkista silti.
Niin sanottuja Rights Managed -kuvia ostetaan ennalta nimettyä, rajattua käyttötarkoitusta varten – vaikkapa yhteen julisteeseen, mainosbanneriin tai esitteeseen. Sitä samaa kuvaa ei siis saa käyttää lisäksi omilla verkkosivuilla ja Instagram-postauksessa.
Samoin lisenssillä voidaan rajata montako kappaletta painotuotteita saa tehdä.
Royalty Free -kuva puolestaan tarkoittaa kuvan rajoittamatonta käyttöoikeutta. Niissä hinnoitteluperusteena on tiedoston koko eli resoluutio; matalaresoluutiokuvia ei voi liittää painotuotteeseen tai suurentaa verkkosivuille koko näytön kokoiseksi, mikä rajaa niiden käyttömahdollisuuksia.
Royalty Free tarkoittaa samalla sitä, että joku muu voi ostaa saman kuvan ja käyttää sitä samoilla oikeuksilla kuin sinä.
Public Domain
Public Domain -aineisto on sitä jolla on joko ikää niin paljon, että niiden tekijänoikeudet ovat rauenneet (se on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä), tai voi myös olla, että tekijä on luopunut niistä itse.
Niistä ei siis ole kenelläkään oikeutta lähettää sulle laskua edes jälkikäteen. (Itsellä on kyllä hyvä pitää jemmassa tieto mistä kuva on peräsiin!)
99Designs-blogi niputtaa täällä Public Domainit ja Creative Commonsit yhdeksi ja samaksi asiaksi (ja jakaa samalla kasapäin valmiita lähteitä joista löytyy hyviä kuvia). Periaatteessa näin onkin, sillä juurikin CC-lisenssiä voi käyttää sen kertomiseen, että luopuu oikeuksistaan.
Nyrkkisääntönä kerrattakoon vielä, että jos et kaikkien tarkistusten jälkeen ole varma saatko käyttää aineistoa suunnittelemaasi tarkoitukseen – älä käytä.
Vastauksia tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin kuten saako YouTubesta ladata videoita omalle koneelle, saako YouTubeen laittaa videon jossa soi radio taustalla, tarvitsenko luvan, jos kuvaamani videon taustalla näkyy muiden ottamia valokuvia, jne. löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustolta.
Ja arvannetkin, että edellä olleet pätevät siis yhtä lailla äänitteisiin, teksteihin ja videopätkiin, eivätkä pelkästään kuviin.
