tunnuskuva-bloggausTämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys, mutta sanotaan se nyt ääneen: Staattisten ”kunhan nyt on edes jonkunlaiset” -nettisivujen aika on lopullisesti ohitse, eivätkä ne toimi enää oikein edes käyntikortin korvikkeena.

Nykyisin nettisivuilta etsitään muutakin kuin pelkkiä yhteystietoja, nimittäin syytä valita juuri sinun palvelusi, tuotteesi tai juttusi kaiken ylenpalttisen tarjonnan keskeltä.

Vaihtoehtoja on aina 3: sinä, kilpailija (joka voi olla monenlaisia asioita), sekä se, ettei tehdä mitään.

Siksi sinun pitää tietää mitä myyt ja kertoa se selvästi omilla sivuillasi.

Kun laadit oman verkkosivustosi kehitys- ja ylläpitosuunnitelmaa, sisällytä siihen ainakin seuraavat 7 elementtiä:

 

#1 Päivittyvä sisältö

 

Päivittyvällä sisällöllä on useita tarkoituksia, joista tärkein on tarjota sivukävijälle syy lukea sivustoa ja palata sinne uudelleen ja uudelleen. Sillä, kuinka sivustolla käyttäydytään ja vietetään aikaa ei ole merkitystä vain lukijalle, joka löytää sieltä etsimiään vastauksia, vaan myös hakukoneroboteille, jotka päättävät sivujen näkymisestä hakutuloksissa.

Vaikka yksisivuinen saitti voi olla tyylikäs, ja ajattelet kenties, että se kuitenkin kertoo kaiken olennaisen, se tarjoaa turhan niukasti mahdollisuuksia monipuoliselle hakukonesisällölle.

 

#2 Kulmakivet

 

Kulmakivisisältö on sisältöä joka antaa vastauksia erityisesti niihin kysymyksiin, joita herää ennen ostopäätöstä. Se rakennetaan tuomaan sivuille kävijöitä hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta ja sitä optimoidaan ja ylläpidetään säännöllisesti.

 

#3 Saapumissivut eli ländärit

 

Näistä sivuista käytetään myös jenkkitermistä ”landing page” käännettyä kammottavaa suomennosta ”laskeutumissivu”. Jos käytät klikkimainontaa, nämä ovat edellytys mitata sen toimivuuttaa ja kustannustehokkuutta.

Sivuilla on tyypillisesti vain yksi lupaus, minimimäärä sisältöä sen välittämiseksi – joskus pelkkä otsikkokin riittää – sekä voimakas kehoitus toimintaan jolla se täyttyy. Esimerkkinä vaikkapa sivut joilla kerätään yhteystietoja uutiskirjelistalle ja vastineeksi tarjotaan ladattava tiedosto, verkkokoulutus tms.

Usein näiltä sivuilta on kaikki vaihtoehdot kuten navigointi, sosiaalisen median jakonapit jne. karsittu pois.

Ländärinä voivat toimia myös kulmakivet ja blogit tai yksittäiset tuote- ja palvelusivut, joskus jopa yrityksestäsi kertova sivu. Tärkeintä on huolehtia aina siitä, että mainoksessa luvattu asia löytyy tältä sivulta, ja että visuaalinen ilme on yhtenäinen ja tunnistettava.

 

#4 Uutiskirjeen tilausmahdollisuus

 

Olen listannut täällä syitä miksi jokaisen yrityksen tulisi pitää sähköpostilla yhteyttä niin asiakkaisiin, kuin niihin kävijöihin jotka ovat osoittaneet selkeää kiinnostusta sivustolla käsiteltyjä aiheita kohtaan.

Pidä siis selvästi esillä uutiskirjeen tilausmahdollisuutta niin itse sivuilla kuin sen ulkopuolellakin.

 

#5 Kävijäseuranta

 

Tämän pitäisi olla itsestäänselvää kaikille verkkosivustoille ja yleensä Google Analytics -koodi jo toimiikin sivujen taustalla ja seuraa kävijäliikennettä. Saatua tietoa kuitenkin hyödynnetään edelleen todella vähän.

Sivuston omistajana sinua pitäisi kiinnostaa ainakin se, kuka sivuilla käy, mistä hän tulee, mitä sivuja luetaan, millä välineellä niitä luetaan, toimiiko lukija muuten haluamallasi tavalla ja mikä on kustannus asiakkuutta kohden.

Ohjelmaan kannattaa siis tutustua ja selvittää mistä sieltä löytyvät ne tiedot jotka on määritelty oman toiminnan kannalta oleellisiksi. Tee selkeä seurannan suunnitelma ja ryhdy tarvittaessa toimenpiteisiin.

 

#6 Jakonapit

 

Olen nähnyt kymmeniä verkkosivustoja joilla on sosiaalisen median jakonapit muttei mitään jaettavaa. Jos päivität sisältöjäsi, nämä ovat olennainen osa kokonaisuutta. Jos et päivitä, niistä ei tietenkään ole juurikaan hyötyä.

 

#7 Yhteystiedot

 

Päätä kuinka ensisijaisesti haluat sinuun otettavan yhteyttä ja laita kehoitus näkyvälle paikalle.

Nykyisin meistä monet haluavat hoitaa asioita kuten tarjouspyyntöjen lähettelyä ja kartoitusta toimistoaikojen ulkopuolella, eikä puhelin ole enää välttämättä ykkösenä kontaktivälinelistalla – usein tilanne on jopa päinvastainen. Sen sijaan välineenä voi toimia chat, sähköposti, yhteydenottolomake tai vaikka joku some-kanavista.

 

Haluatko lisätä listalle omia ehdotuksiasi?

 

Voit tehdä sen alla olevassa kommenttilaatikossa tai täällä Twitterissä

 

Eve Koivula tartuttaa tarinankerrontaa brändimarkkinointiin ja jeesaa markkinoinnissa budjetista riippumatta.