Sisältömarkkinointi, digimarkkinointi, inbound-markkinointi… Onpahan taas termejä. Me markkinointi-ihmiset niitä pudottelemme unohtaen, etteivät ne välttämättä kerro ulkopuolisille tuon taivaallista. Siltä varalta, että tekstieni sekaan sattuu jargonia, avataanpa sitä hiukan:
Mitä tarkoittaa sisältömarkkinointi (content marketing)
Tässä blogissa käytän (toistaiseksi) sisältömarkkinointi-sanaa kun puhun yritysten tuottamista artikkeleista, videoista, ajankohtaislähetyksistä (näistä lisää toisaalla tässä blogissa), kuvamateriaalista, uutiskirjeistä, blogeista, statuspäivityksistä, e-kirjoista ja muista julkaisuista, printtijulkaisuista jne. Jos keksin tai kuulen paremman sanan, alan käyttää sitä.
Mikä on sisältömarkkinoinnin tarkoitus
Kolme tärkeintä tehtävää:
- Auttaa nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita ostopäätöksen tekemisessä, ts. lisätä myyntiä.
- Vahvistaa asiakassuhteita, onhan lisämyynnin tuottaminen aina huomattavasti halvempaa kuin uuden asiakkaan hankinta. Lienet samaa mieltä siitä, että teemme mieluiten kauppaa niiden ihmisten kanssa joista pidämme, joihin luotamme ja joihin meillä on syntynyt jonkinlainen tunneside?
- Rakentaa brändiä.
Kuinka sisältömarkkinointi kannattaa suunnitella
Tärkeää on tuntea (potentiaalinen) asiakkaasi, valita mediat joita hän aktiivisesti käyttää ja rajata niistä yksi tai kaksi itselle luontevinta vaihtoehtoa, uutiskirjeen lisäksi. Sitä suosittelen kaikille toimialasta riippumatta. Seuraavassa vaiheessa kannattaa pohtia kuinka asiakas tekee ostopäätöksiä, sillä siihen kuuluu usein monta vaihetta. Kannattaa muistaa, että iso osa päätöksistä tehdään fiiliksellä ja perustellaan järkisyillä (twiittaa tämä). Kuluttajapuolella tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Otetaanpa esimerkki:
- Ensi vaiheessa on olemassa tarve: ”tarvitsen uuden laukun”. Joskus tarve on konkreettinen kun vanha on sanonut sopimuksensa irti, se pilaa imagosi työpaikan vaihdoksen myötä, vääntää hartiat jumiin jne. Joskus lause kuuluisi todellisuudessa näin ”haluan uuden laukun”. Niin tai näin, shoppailemme joka tapauksessa mitä haluamme, emmekä vain sitä minkä tarvitsemme.
- Seuraavaksi kartoitetaan vaihtoehtoja. Tässä tapauksessa sen täytyy olla musta ja siihen pitää mahtua läppärin lisäksi juomapullo ja eväät, joten mikä tahansa laukku ei käy.
- Sitten valitaan omien kriteerien perusteella kiinnostavimmat, vaikkapa: ”nämä kaksi ovat nahkaa ja lisäksi sopivan hintaisia.”
- Ja viimeksi tehdään päätös: ostan tämän.
Päätöksiin voidaan vaikuttaa sisältömarkkinoinnilla esim. näin:
Otsikoidaan uutiskirje: ”Skarppina takaisin töihin – pakkaa kassiin sämpylät ja syksyn soundtrack” Kirjeen sisällä esitellään oma vaihtoehto kuvineen, annetaan linkki omalle verkkosivulle jossa kerrotaan valmistajan mielenkiintoinen, tunteisiin vetoava tarina ja lisäksi annetaan pari vinkkiä evässämpylävaihtoehdoista sekä syksyinen Spotify-soittolista.
Ja miksi ei pelkkää laukkumainosta hintalapun kera?
Koska uutiskirjeesi ensisijainen tarkoitus on olla kiinnostava, ajankohtainen ja hyödyllinen ja herättää tunteita, ei tuputtaa tuotteitasi. (twiittaa)
Sillä konstilla se klikataan auki myös ensi kerralla kun sen lähetät. Kiinnostavat tarinat luovat tunnesiteitä, hyvät neuvot ja vinkit luovat turvallisuudentunnetta koska niiden noudattamisesta seuraa selkeitä hyötyjä. Muista, että asiakkaasi ei tietenkään tahdo mokata tai tehdä huonoja valintoja. Kannattaa kertoa selkeästi perustelut sille, että sinun tarjouksesi ei ole sellainen.
Mieti kuinka itse suhtaudut sähköpostiin saapuviin mainoksiin: luetko niitä säännöllisesti vai käykö pikemmin niin, että lähinnä siedät niiden putoilemista meiliisi jonkin aikaa? Kuitenkin klikkailet ne suoraan roskiin ja lopulta perut kirjeen tai blokkaat lähettäjän kun tarjotut tuotteet eivät ole itsellesi ajankohtaisia etkä saa kirjeistä muutakaan iloa, saati hyötyä?
Samoin toimii oman uutiskirjeesi vastaanottaja. Myös isot firmat mokailevat tässä jatkuvasti, siksi pienen ei kannata ainakaan niistä ottaa oppia. (Twiittaa)
Sen sijaan kun lukijasi klikkaa itsensä kirjeestä nettisivuillesi, voit siellä kertoa myös kuinka yhdistäisit laukun erilaisten asujen kanssa käyttämällä välineenä kuvaa ja videota, sämpylälinkin löytyessä jostakin some-profiilistasi, vaikkapa Pinterestistä (sillä kukapa laukkukaupan blogista etsii sämpyläohjeita).
Ja miksipä et julkaisisi myös juttua jossa annetaan nahkalaukulle hoito-ohjeet, siitäkin voisi olla iso hyöty asiakkaallesi.
Jos haluat, voit ”seurata” häntä vaikkapa Facebookissa kohdennetuilla mainoksilla jotka näkyvät vain nettisivuillasi käyneille henkilöille. Facebook tunnistaa heidät nettiselaimeen ujutettavasta merkistä (”uudelleen kohdennettu” eli retargeting pixel). Tämä ei toki ole enää sisältömarkkinointia vaan klikkimainontaa.
Vielä kun muistat, ettet lähettele uutiskirjeitäsi ilman vastaanottajan hyväksyntää, huolimatta siitä, että Suomessa on sallittua ostaa vaikkapa Fonectalta lista työosoitteista ja lähettää sinne meiliä -kunhan sillä on edes jotain tekemistä henkilön tehtävien kanssa (aika harvoin on). Meillä sitä ei kutsuta spämmiksi, mutta kyllä se silti yleensä on vastaaottajan silmissä ihan sitä ihtiään, roskapostia.
Mitä sitten tarkoittaa digimarkkinointi?
Tämä on oikeastaan yleistermi kaikelle verkossa tapahtuvalle markkinoinnille ja mainostamiselle, erotuksena ”perinteisille” kanaville, eli TV-, radio- lehti-, ulko- ja suoramainonta eli ”etanaposti”.
Entäpä inbound-markkinointi?
Tälle hybridille ei kukaan ole vielä keksinyt kunnollista suomenkielistä termiä, mutta tällä viitataan toimenpiteisiin joilla lisätään firmasi palveluiden löytymistä verkossa. Sisältömarkkinointi on eräs näistä keinoista, jota vahvistetaan hakukoneoptimoinnilla (SEO, search engine optimization), eli muun muassa käyttämällä blogijutuissa sanoja ja lauseita joilla asiakkaasi etsivät netistä tietoa ja ratkaisuja ongelmiinsa. Myös hakusanamainonta on inbound-markkinointia.
Jos sinä tai yrityksesi ei vielä ole aktiivinen verkkomarkkinoija, täältä löytyy pikastartti sisältömarkkinointiin!
